Pahvinaamari by Pmmp
Keksimällä keksit naisesi
siihen vaan mun naaman liimasit
Rakkaudeksi väitit vainoten
mutta missään siinä ollut en
Yleisöks en jäänyt seisomaan
vaikka lähdin, jatkoit aina vaan
Kuulin vielä kauan äänesi
se pahvinaamarille jutteli
Ei koskaan täyty tyhjä hahmosi
ehkä siinä onkin äitisi
Surkea tai ylivoimainen
mahdotonta täyttää muoto sen
Se kolisee, kuulkaa
runoilee, huutaa
Ihailijan katseita kaipaa
Se kolisee, käy suu
Katulampun kuu
jokaiseen kohtaukseen loistaa
Turvapaikan oon jo löytänyt
etkä rauhaa sen sä häirinnyt
|
